Viikon kestänyt mielenilmausketju ydinvoimaa vastaan huipentui Yonan ihanaan akustiseen keikkaan perjantai-iltapäivänä eduskuntatalon edessä.
perjantai 5. marraskuuta 2010
Kriittinen massa kiittää kaikkia osallistujia!
Viikon kestänyt mielenilmausketju ydinvoimaa vastaan huipentui Yonan ihanaan akustiseen keikkaan perjantai-iltapäivänä eduskuntatalon edessä.
Tuo vettä ydinvoimattomalle suihkulähteelle
Hei,
tänään iltapäivällä eduskuntatalon edessä voi ihmetellä ilman ydinvoimaa toimivaa suihkulähdettä. Ottakaa vesipullot mukaan, kaikki vesi on tuotava paikalle itse ja suihkulähde tarvitsee hörpittävää, vaikka säästeliäs onkin.
Neljän maissa Yonan akustinen yllätyskeikka ja lukutuokiossa luettavana Leena Krohnin Vihreä vallankumous. Kasvomaalausta taidemaalarivoimin.
Tervetuloa ja vesipullot messiin!
tänään iltapäivällä eduskuntatalon edessä voi ihmetellä ilman ydinvoimaa toimivaa suihkulähdettä. Ottakaa vesipullot mukaan, kaikki vesi on tuotava paikalle itse ja suihkulähde tarvitsee hörpittävää, vaikka säästeliäs onkin.
Neljän maissa Yonan akustinen yllätyskeikka ja lukutuokiossa luettavana Leena Krohnin Vihreä vallankumous. Kasvomaalausta taidemaalarivoimin.
Tervetuloa ja vesipullot messiin!
torstai 4. marraskuuta 2010
perjantain menovinkki
Kriittisen massan mielenilmausketju ydinvoimaa vastaan on jatkunut lukuisten eduskuntatalon eteen saapuneiden panostuksella joka päivä klo 8 - 18. Aloitimme maanantaiaamuna 1.11, ja niin ohikulkijoiden kanssa käydyt keskustelut kuin ketjuun osallistuneiden ihmisten viitseliäisyys ja rohkeus ovat herättäneet toivoa paremmasta. Ketjussa on nähty mm. kylmien miesten juhlaperformanssi ja ydinjätteen hautajaisitku. Huomenna, perjantaina 5.11 ketju saavuttaa 50 mielenosoitustyötunnin tavoitteensa, ja loppuhuipennuksena paikalla on ydinvoimatta toimiva suihkulähde, kasvomaalausta, ääneenlukutuokio ( Lena Krohnin Vihreä vallankumous ) sekä klo 16 tienoilla loistava Yona - akustisena, luonnollisesti. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi paikalle!
Huippua musaa huomenna
Pilvet liikkuu minä en. Yona akustisella yllätyskeikalla eduskuntatalon edessä huomenna neljän jälkeen. Viikon mittainen mielenilmausketju päättyy huippuun musaan!
Ydinjätteen hautajaisitku
Pipa esittää tänään torstaina 4.11 klo 17 jälkeen. Tulkaa kuulolle! Myös huomenna iltapäivällä ohjelmaa - ydinvoimaton suihkulähde, kirjastontädin satutuokio " Vihreä vallankumous", kasvomaalausta ja yllätysesiintyjä. Saapukaa runsain joukoin juhlistamaan upeasti jatkunutta mielenilmausketjua!
Torstain aamufiiliksiä
Mielenilmauksen neljäs päivä alkoi näin. Ketju ei ole katkennut vielä kertaakaan. Jee!
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Aktivistipäiväkirja 3.11.
3.11.
03.15
Heräsin sateeseen. Voi ei, miten miekkariketjun nyt käy? Tuleeko kukaan seisoskelemaan eduskuntatalon eteen kaatosateessa ja puuskatuulessa?
06.55
Sääennusteen mukaan sade jatkuu torstaihin puoleen päivään saakka. Tekstareita. Mitä tehdään?
07.55
Virittelemme banderollia paikoilleen. Tuuli riuhtoo kangasta, se saattaa karata myrskyn mukaan. Sataa hieman vähemmän ja aamun ensimmäiset aktivistit keltaisissa sadetakeissa ovat hyvällä tuulella. Hauskaa. Flyerinippu jakoon ajankuluksi.
11.40
Olen myöhässä, onneksi Jarmo on paikalla.
Kukaan ei halua flyereita.
Kuvaan ohikulkijoita, ihmisiä ja autoja. Seuraavia miekkaripäivystäjiä. Tuntuu hienolta että ketjumme ei katkennut edes marrasmyrskyyn.
17.40
Sataa ja tuulee. Lähden vähän etuajassa hakemaan banderollia, koska arvelen viimeisen vuoron päivystäjien olevan jo ihan jäässä.
Ohikulkija oli lyönyt tänään performanssia pitäneitä taiteilijoita. En olisi voinut etukäteen uskoa että niin voisi oikeasti käydä. Surullista.
Laitamme kamat kasaan. On ankea olo. Banderolli on litimärkä eikä haluaisi irrota pylväästä.
---
Mietimme pitäisikö ketju katkaista tähän. Päätämme kuitenkin jatkaa huomenna tavalliseen tapaan ja seurata tilannetta.
Ripustan banderollin eteiseen kuivumaan. Päivän sateessa viettänyt pehmopapukaija kuivattelee jakkaralla.
Aktivistipäiväkirja 2.11.
2.11. tiistai
Alkaa hymyilyttää heti kun tullessa Kiasman kulmalta näen pienen mielenilmauksemme. Tämä ei voi tuntua uhkaavalta kenestäkään.
11.30-12.30
Jaamme flyereitä ohi käveleville. Ei tule niin kylmä kuin paikallaan istuessa ja on muutenkin mukavaa kun on jotakin tekemistä.
Tämä on mukava tapa tavata uusia ihmisiä. Naiset rauhan puolesta –aktiivit tuovat mukanaan hienot maalatut sateenvarjot ja vuosikymmenten kokemuksen. Odotan että ensin tulleen ei tarvitse jäädä paikalle yksin.
13.45-14.35
Minut soitetaan paikalle, kun ei halua olla paikalla yksin. Ymmärrän.
Keskusteluja flyerien jaon lomassa. Liikennevaloihin pysähtyneestä autosta rullataan ikkuna auki ja pyydetään flyeriä.
Ei se ole mitään pakkoydinvoimaa, siitä äänestettiin, joku sanoo.
Aika pieni mielenosoitus!
17.30-18.05
Valokuvaan banderolleja.
Oletko sinä ihan yksin?
On tullut pimeää. Saan säälipisteitä ohikulkijoilta. Ensimmäistä kertaa minun on välillä vaikea katsoa ohikulkijoita. Tuntuu että näytän kylähullulta. Eikä ole muistikirja mukana että voisi seurustella sen kanssa.
Hyvä fiilis palaa kun liikennevaloihin pysähtyneestä poliisiautosta hymyillään ja vilkutetaan. Vilkutan takaisin.
Saan seuraa purkuun ja roudaukseen. On iloinen ja väsynyt olo. Kertailemme kävellessä päivän tunnelmia ja tapahtumia. Minua on tänään halannut ja taputtanut selkään monta ihmistä joita en ole tavannut ennen. Ja hymyyni on vastattu hymyllä. Siitä saa ilovoimaa. Paljon.
Illalla lähetän kuvia facebookiin, kommentoin ja päivitän. Kirjoitan. Olen iloinen että olen mukana. Juuri näin sen pitää olla, kaikki tekee mitä jaksaa, voi ja haluaa. Ei yliyrittämistä. Eikä menestyksen pakkoa. Ollaan vain.
Aktivistipäiväkirja 1.11.
1.11. maanantai
klo 7-7.45
Lähetän sähköpostia mielenilmauksesta toimittajille.
klo 8-11
Aktivistin ensimmäinen haaste suhteessa oman mielipiteensä ilmaisemiseen, on ehtiä ajoissa itse järjestämäänsä tapahtumaan.
Melu ja pakokaasujen määrä on yllätys, päätämme kuitenkin pysyä jalkakäytävän reunassa että ihmisten olisi helpompi tulla juttelemaan.
Mitä tässä tehdään? Mietimme. Hymyillään ja vilkutetaan. Free style!
Liikennevaloihin pysähtyvissä ratikoissa jokainen pää kääntyy.
Demokratiaa – Ei pakkoydinvoimaa!
Hanna soittaa kammalla Finlandiaa.
Puhtaan energian puolesta!
Onko teillä tarpeeksi päällä? Eikö teille tuu kylmä?
Te nuoret olette Suomen toivo!
Piirrän.
Peukkuja! Autoista, ratikoista ja kävelijöiltä.
- Ei tuo hyödytä mitään, joku sihahtaa.
Tuoli hajoaa.
Annan haastattelun kielellä jota en osaa. Hyvän puolesta.
Naurattaa kaikki.
Sormet on niin jäässä etten saa tennareiden nauhoja auki kun pääsen kotiin.
maanantai 1. marraskuuta 2010
Kirje Jyrki Kataiselle
Helsingissä,3.11.2010
Hyvä valtiovarainministeri. Asiani koskee kengännumeroanne. Tahdon näet lahjoittaa teille itse kutomani villasukat. Minkä kokoiset olisivat sopivat?
Hiukan myös tahtoisin käsitellä ajamaanne energiapolitiikkaa. Kuinka on mahdollista, että samaan aikaan väitetään Suomen pyrkivän säästämään energiaa ja satsaavan kestävään kehitykseen, mutta kuitenkin on kerrassaan pakko rakentaa monta uutta ydinvoimalaa? Ja ellette usko säästäväisyyteen ettekä lämpimiin villasukkiin, minne on kadonnut usko Suomen ylivertaiseen johtajuuteen teknologisten innovaatioiden saralla? Luulisi meidän kykenevän keksimään parempaakin kuin ydinvoima. Se olisi aivan fantastista.
Vielä eräs seikka joka painaa mieltäni.Käsitykseni siitä, mikä on oikeaa työtä, poikkeaa voimakkaasti teidän käsityksestänne. Valtakunnan asioiden hoitaminen perinteikkäällä maan tavalla kyllä varmasti käy työstä hyvinkin, mutta ydinvoiman lisärakentamisella en lapsilleni lähtisi kehumaan. Kiire, jolla asiaa valmisteltiin, elinkeinoministerin kummallinen huumorintaju tulevaa energiantarvetta ja sen täyttämistä laskettaessa,vaihtoehdottomuus ja julkisen keskustelun pintapuolisuus eivät vahvista kansalaisten käsitystä toimivasta demokratiasta. Kun lisäydinvoimaa vastustaa yli puolet kansalaisista, oikeana työnä voisi pitää eri energiaratkaisuiden perusteellista, julkista läpikäyntiä, niin että myöskin taustavaikuttajatahot olisivat tässä avoimesti mukana. Tämän jälkeen olisi edellytykset järjestää esimerkiksi kansanäänestys asiasta.
Itseäni huolestuttaa eniten se, että näennäisen halvan ja helpon energiaratkaisun avulla voidaan taas hetkeksi tuudittautua jatkuvan kasvun utopiaan. Kasvun viimeinen raja voi tulla vastaan huomattavasti aiemmin kuin ydinjätteet maaperässämme käyvät vaaralliseksi, mikäli olemme niin onnekkaita, ettei mitään yllättävää katastrofia tapahdu. Taloutta voisi kuitenkin rakentaa uudenlaisillakin rakennuspalikoilla, ja ehdottomasti uusilla arvoilla. Oikeaa työtä olisi näiden etsiminen.
Eräs ystäväni sai minut ymmärtämään nimekkeen " aktivisti" ongelmallisuuden. Niin kauan kun on aktivisteja, saavat muut rauhassa olla passiivisia. Tämän ajatuksen johdosta päädyin neulomaan villasukkia eduskuntatalon edustalle marraskuun 1. klo 8. Meitä, ihan tavallisia ihmisiä on siellä koko tämän kuluvan työviikon ajan tekemässä oikeaksi katsomaansa työtä: ilmaisemassa mielipiteensä tärkeäksi katsomassaan asiassa. Jokainen on tehnyt sen tavallaan. Minä tahdoin kutoa sukat. Kutimellani muistutan, että kaiken ei aina tarvitse tapahtua helposti ja nopeasti. Termostaattia voi säätää pienemmälle. Toivon, että sukista tulee mieluiset ja kestävät. Silmäpaot välttääkseni etenen työssäni rauhassa, joten kysymykseeni kengännumerosta ehtii vielä hyvin vastata. Jään odottamaan.
Hyvää loppusyksyä toivottaen: Hanna Saarikoski
P.S Aloitin harmaalla, siitähän kaikki pitävät?
Hyvä valtiovarainministeri. Asiani koskee kengännumeroanne. Tahdon näet lahjoittaa teille itse kutomani villasukat. Minkä kokoiset olisivat sopivat?
Hiukan myös tahtoisin käsitellä ajamaanne energiapolitiikkaa. Kuinka on mahdollista, että samaan aikaan väitetään Suomen pyrkivän säästämään energiaa ja satsaavan kestävään kehitykseen, mutta kuitenkin on kerrassaan pakko rakentaa monta uutta ydinvoimalaa? Ja ellette usko säästäväisyyteen ettekä lämpimiin villasukkiin, minne on kadonnut usko Suomen ylivertaiseen johtajuuteen teknologisten innovaatioiden saralla? Luulisi meidän kykenevän keksimään parempaakin kuin ydinvoima. Se olisi aivan fantastista.
Vielä eräs seikka joka painaa mieltäni.Käsitykseni siitä, mikä on oikeaa työtä, poikkeaa voimakkaasti teidän käsityksestänne. Valtakunnan asioiden hoitaminen perinteikkäällä maan tavalla kyllä varmasti käy työstä hyvinkin, mutta ydinvoiman lisärakentamisella en lapsilleni lähtisi kehumaan. Kiire, jolla asiaa valmisteltiin, elinkeinoministerin kummallinen huumorintaju tulevaa energiantarvetta ja sen täyttämistä laskettaessa,vaihtoehdottomuus ja julkisen keskustelun pintapuolisuus eivät vahvista kansalaisten käsitystä toimivasta demokratiasta. Kun lisäydinvoimaa vastustaa yli puolet kansalaisista, oikeana työnä voisi pitää eri energiaratkaisuiden perusteellista, julkista läpikäyntiä, niin että myöskin taustavaikuttajatahot olisivat tässä avoimesti mukana. Tämän jälkeen olisi edellytykset järjestää esimerkiksi kansanäänestys asiasta.
Itseäni huolestuttaa eniten se, että näennäisen halvan ja helpon energiaratkaisun avulla voidaan taas hetkeksi tuudittautua jatkuvan kasvun utopiaan. Kasvun viimeinen raja voi tulla vastaan huomattavasti aiemmin kuin ydinjätteet maaperässämme käyvät vaaralliseksi, mikäli olemme niin onnekkaita, ettei mitään yllättävää katastrofia tapahdu. Taloutta voisi kuitenkin rakentaa uudenlaisillakin rakennuspalikoilla, ja ehdottomasti uusilla arvoilla. Oikeaa työtä olisi näiden etsiminen.
Eräs ystäväni sai minut ymmärtämään nimekkeen " aktivisti" ongelmallisuuden. Niin kauan kun on aktivisteja, saavat muut rauhassa olla passiivisia. Tämän ajatuksen johdosta päädyin neulomaan villasukkia eduskuntatalon edustalle marraskuun 1. klo 8. Meitä, ihan tavallisia ihmisiä on siellä koko tämän kuluvan työviikon ajan tekemässä oikeaksi katsomaansa työtä: ilmaisemassa mielipiteensä tärkeäksi katsomassaan asiassa. Jokainen on tehnyt sen tavallaan. Minä tahdoin kutoa sukat. Kutimellani muistutan, että kaiken ei aina tarvitse tapahtua helposti ja nopeasti. Termostaattia voi säätää pienemmälle. Toivon, että sukista tulee mieluiset ja kestävät. Silmäpaot välttääkseni etenen työssäni rauhassa, joten kysymykseeni kengännumerosta ehtii vielä hyvin vastata. Jään odottamaan.
Hyvää loppusyksyä toivottaen: Hanna Saarikoski
P.S Aloitin harmaalla, siitähän kaikki pitävät?
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
SÄÄ
Ainakin ilmatieteenlaitos lupaa sateetonta ja kohtuullista säätä ensiviikoksi, joten hyvältä näyttää. Olen varannut aikaani mielenilmaisuun n. yhdeksän tuntia ja teen sen mielelläni näin tärkeän asian puolesta. Tsemppiä kaikille osallistujille!
lauantai 30. lokakuuta 2010
Alas ydinvoiman pakkovalta!
Tämä blogi on paikka, josta voi seurata mielenosoitusviikon tapahtumia. Tänne voi myös lähettää (joko kommentoimalla suoraan tai sähköpostilla) omat kannanottonsa. Sarjakuvat, videopuheenvuorot, perinteiset mielipidekirjoitukset, kiinnostavat linkit, tänne vain! Mielenosoituksen loputtua toivomme keskustelun jatkuvan.
Asialliset, perustellut kannanotot ydinvoimasta, niin puoltajien kuin vastustajienkin näkökulmat
Asialliset, perustellut kannanotot ydinvoimasta, niin puoltajien kuin vastustajienkin näkökulmat
- kumpiakin tarvitaan keskusteluun - voi julkaista täällä. Eikä se ydinvoima ole ainoa asia, jota pohtia, myös energiantuotanto yleisemminkin, sen kulutus jne...
Ei anneta isojen pomojen päättää yksin, mikä heitä huvittaa ja hyödyttää eniten! Silmät sulkemalla ongelmat katovat näkyvistä, mutta eivät lakkaa olemasta.
Ei anneta isojen pomojen päättää yksin, mikä heitä huvittaa ja hyödyttää eniten! Silmät sulkemalla ongelmat katovat näkyvistä, mutta eivät lakkaa olemasta.
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Liittykää mukaan!
Järjestämme pienimuotoisen mutta pitkän mielenilmauksen ydinvoimaa vastaan. Aloitamme maanantaina 1.11 klo 8.00 Eduskuntatalon edustalla. Mielenosoitus jatkuu iltaan klo 18.00 ja jatkuu taas seuraavana aamuna klo 8. Jokainen osallistuja on paikalla vuorollaan vähintään 15 min, myös pidempään ja isommalla porukalla saa olla. Tavoitteenamme on jatkaa mielenilmausta perjantai-iltaan 5.11 klo 18.00 asti. Jos motivaatiota ja osallistujia riittää, se voi jatkua tästä edelleen...
Tarjoamme paikalle tulijalle tuolin, lämmintä vaatetta, sateensuojan, mielenosoitusrekvisiittaa ja tiedotusmateriaalia käyttöönsä. Musiikkiesitykset, performanssit kuin myös jäyhä paikalla oleminen käyvät kaikki hyvin, mielenilmaisun tapa on Suomen lain puitteissa vapaa. Kaveri- ja työporukat, perheet, yksittäiset ihmiset, bändit, koululuokat jne. ovat kaikki tervetulleita osallistumaan.
Kaikkien järjestöjen ja liikkeiden jäsenet ovat myöskin tervetulleita mukaan, mutta korostamme että tässä mielenilmauksessa kuuluu ihmisen ääni ydinvoimaa vastaan, edustamme jokainen itseämme.
Siis kaksi vaihtoehtoista osallistumistapaa:
a) paikalla sovittuna ajankohtana, jonka on ilmoittanut etukäteen numeroon 0417125711 tai sähköpostiin papru.lehtivaki@gmail.com.
Jotta saamme katkeamattoman ketjun organisoitua, nämä ilmoittautumiset ovat tärkeitä - 15 min kerrallaan riittää, mutta jos tietää voivansa olla paikalla pidempään, aina parempi. Näin voimme varmistaa ketjun jatkuvuuden ja vahvuuden. Ilmoittautukaa siis heti kun tiedätte, milloin ja kuinka pitkäksi aikaa pääsisitte tulemaan!
b) jos ei voi tietää milloin pääsisi paikalle, mutta haluaa silti tulla mukaan, voi saapua eduskuntatalon edustalle milloin tahansa 1.11 - 5.11.2010 välisenä aikana klo 8 - 17.00 ja viipyä mieltään osoittamassa sen verran kuin sopivalta tuntuu.
Lisätietoa saa facebook-ryhmästä Kriittinen massa?, numerosta 0417125711 tai lähettämällä sähköpostia
( papru.lehtivaki@gmail.com ) Mukaan ilmoittautumiset em. sähköpostiin tai puhelinnumeroon.
Tarjoamme paikalle tulijalle tuolin, lämmintä vaatetta, sateensuojan, mielenosoitusrekvisiittaa ja tiedotusmateriaalia käyttöönsä. Musiikkiesitykset, performanssit kuin myös jäyhä paikalla oleminen käyvät kaikki hyvin, mielenilmaisun tapa on Suomen lain puitteissa vapaa. Kaveri- ja työporukat, perheet, yksittäiset ihmiset, bändit, koululuokat jne. ovat kaikki tervetulleita osallistumaan.
Kaikkien järjestöjen ja liikkeiden jäsenet ovat myöskin tervetulleita mukaan, mutta korostamme että tässä mielenilmauksessa kuuluu ihmisen ääni ydinvoimaa vastaan, edustamme jokainen itseämme.
Siis kaksi vaihtoehtoista osallistumistapaa:
a) paikalla sovittuna ajankohtana, jonka on ilmoittanut etukäteen numeroon 0417125711 tai sähköpostiin papru.lehtivaki@gmail.com.
Jotta saamme katkeamattoman ketjun organisoitua, nämä ilmoittautumiset ovat tärkeitä - 15 min kerrallaan riittää, mutta jos tietää voivansa olla paikalla pidempään, aina parempi. Näin voimme varmistaa ketjun jatkuvuuden ja vahvuuden. Ilmoittautukaa siis heti kun tiedätte, milloin ja kuinka pitkäksi aikaa pääsisitte tulemaan!
b) jos ei voi tietää milloin pääsisi paikalle, mutta haluaa silti tulla mukaan, voi saapua eduskuntatalon edustalle milloin tahansa 1.11 - 5.11.2010 välisenä aikana klo 8 - 17.00 ja viipyä mieltään osoittamassa sen verran kuin sopivalta tuntuu.
Lisätietoa saa facebook-ryhmästä Kriittinen massa?, numerosta 0417125711 tai lähettämällä sähköpostia
( papru.lehtivaki@gmail.com ) Mukaan ilmoittautumiset em. sähköpostiin tai puhelinnumeroon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)